Suomi on pieni maa ja Suomella on pienet resurssit.
Riisitunturin huipulla Posiolla |
Kotiseuturakkaus
Olen urani eri vaiheissa ollut mukana useilla eri matkailualueilla miettimässä yhteistyötä. Keskeinen ongelma on kotiseuturakkaus. Toimijat kokevat, että se oma pitäjä on juuri se hienoin. Että juuri heidän kunnassaan on vetovoimaa. Kerron nyt teille kaikille – ei siinä ole. Suomessa on vetovoimaa tasan kahdessa paikassa – Helsingissä ja Lapissa. Eikä niissäkään kovin paljoa, jos katsotaan asiaa vaikkapa Zhengzhoulaisen silmin. Miksi kerta toisensa jälkeen poliitikot päättävät brändätä omaa kuntaansa, kun voidaan olla melko varmoja, että edes suomalaiset eivät jaksa innostua kuin muutamasta Suomen kolmestasadasta kunnasta.
Teemat
Markkinointi pitäisi rakentaa yhä enemmän teemojen kautta. Mielestäni ei ole mitään järkeä siinä, että vaikkapa naapurit Lohja, Salo ja Vihti tekevät kaikki omaa brändityötään. Järkevämpää olisi etsiä yhteiset teemat ja markkinoida vaikkapa ”Arktisia hevossafareita Helsingissä”. Eli unohdettaisiin aikoinaan syntyneet kuntarajat ja mietittäisiin asiaa asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaalle on aivan sama toteutuuko kanoottiretki Posion tai Kuusamon puolella kuntarajaa.
Ehdotukseni jatkoa varten
Koska kaikki palautuu aina kuitenkin resursseihin, ehdotan nyt muutaman ensiaskeleen yhteistyön lisäämiseksi. Nämä ehdotukset ovat ilmaisia ja voidaan toteuttaa välittömästi jos toimijat niin haluavat.
- Kaikki Suomen matkailustrategiat tehdään samaan aikaan samalle aikajänteelle ja samalla formaatilla. Sisältö saa tietenkin olla kaikilla juuri sellainen kuin haluaa. Väitän, että tämän prosessin kautta yhteistyö voisi kasvaa räjähdysmäisesti. Vertailtavuus kasvaisi huomattavasti ja toimijat löytäisivät synergiaa toistensa strategioista.
- Edelliseen oleellisesti liittyvä asia on tilastointi. Jos kaikki tekee tilastoinnin samaan aikaan ja samalla tutkimusmenetelmällä, vertailtavuus kasvaa. Tilastojen avulla voisi kanavoida myös rahoituksia reilummin. Ja alan lobbaus helpottuisi merkittävästi.
- Uusi EU-rahoituskausi tulee totuttuun tapaan ohjaamaan melko paljon toimenpiteitä. Hankerahaa ei pitäisi myöntää ilman, että hankkeen toimijat suostuvat yhteistyöhön muiden hankkeiden kanssa (myös toimialarajojen yli). Lisäksi kaikista hankkeista pitäisi löytyä yhteisiä elementtejä, jotta ei roiskita sinne tänne. Näitä elementtejä voidaan miettiä vaikkapa Vapaavuoren käynnistämän kärkihankkeen puitteissa.
- Kaikissa toimenpiteissä ja hankkeissa pitää olla yritykset mukana. Jo suunnitteluvaiheessa. Tämä onkin jo ilahduttavasti trendi Suomessa. Yhä useampi matkailualue on perustanut osakeyhtiön tai ry:n jossa päätäntävalta on yrityksillä. Näistä tuoreina esimerkkeinä on mm. Vihti, Salo, Kuopio, Häme ja Länsi-Uusimaa.
Nämä asiat voitaisiin tehdä yhteisellä päätöksellä – vaikkapa Vapaavuoren, Mekin tai Suoman hellällä mahtikäskyllä. Kuka nappaa tästä pallon?
No ei kukaan, tiedetään. Mutta jos sinulla on jotain kommentoitavaa, niin voit tehdä niin alla olevaan laatikkoon. Ja muista tykätä Facebookissa, jotta olet mukana keskustelussa. Tai jos haluat kirjoittaa matkailuyhteistyöstä kokonaisen blogipostauksen, niin ole yhteydessä.
Jukka Punamäki
Kirjoittaja on tämän blogin ylläpitäjä. Juttu on julkaistu alunperin Ikkunapaikka -lehdessä 7.3.2014.
Hallelujah! Erinomainen kirjoitus. Kiitos Jukka ja menestystä haasteellisella polullasi!
VastaaPoista- Johanna
Aivan loistava kirjoitus Suomen matkailun tilasta. Suorasanaisuus rakentavuudella höystettynä on juuri sitä mitä maamme matkailuorganisaatiot tarvitsevat. Päättäjät hohoi! Olisiko jo aika ottaa neuvoista vaari ja ryhtyä tuumasta toimeen?
VastaaPoistaOnnittelut Jukalle hyvästä blogikirjoituksesta.
- Susa