Ehdotukseni matkailuyhteistyön lisäämiseksi Suomessa

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Ikkunapaikka lehdessä maaliskuussa 2014

Suomi on pieni maa ja Suomella on pienet resurssit. 

Riisitunturin huipulla Posiolla

Myös matkailun markkinointiresurssit ovat rajalliset. Mekin rahoja on vähennetty ja Vapaavuori lupasi juuri juhlallisesti, että lisärahaa ei tule. Mielestäni on kuitenkin hyvä huomioida, että Suomessa itse asiassa panostetaan matkailuun melko paljon. Suomen kolmesta sadasta kunnasta lähes jokainen satsaa näinä päivinä matkailuun. Ongelma on siinä, että jokainen pieni pitäjä haluaa tehdä asiat itse. Toki on isojakin yhteenliittymiä – sanotaanpa vaikka Savonlinnan ja Lahden seuduilla, mutta siltikin Suomen matkailumarkkinointirahat ovat pirstaloituneet erittäin pieniin yksikköihin. Mitä pitäisi tehdä, että saisimme kaikki resurssit yhdistettyä ja näillä yhteisillä resursseilla lähdettäisiin ulkomaille tekemään oikeasti tulosta?

Kotiseuturakkaus

Olen urani eri vaiheissa ollut mukana useilla eri matkailualueilla miettimässä yhteistyötä. Keskeinen ongelma on kotiseuturakkaus. Toimijat kokevat, että se oma pitäjä on juuri se hienoin. Että juuri heidän kunnassaan on vetovoimaa. Kerron nyt teille kaikille – ei siinä ole. Suomessa on vetovoimaa tasan kahdessa paikassa – Helsingissä ja Lapissa. Eikä niissäkään kovin paljoa, jos katsotaan asiaa vaikkapa Zhengzhoulaisen silmin. Miksi kerta toisensa jälkeen poliitikot päättävät brändätä omaa kuntaansa, kun voidaan olla melko varmoja, että edes suomalaiset eivät jaksa innostua kuin muutamasta Suomen kolmestasadasta kunnasta.

Teemat

Markkinointi pitäisi rakentaa yhä enemmän teemojen kautta. Mielestäni ei ole mitään järkeä siinä, että vaikkapa naapurit Lohja, Salo ja Vihti tekevät kaikki omaa brändityötään. Järkevämpää olisi etsiä yhteiset teemat ja markkinoida vaikkapa ”Arktisia hevossafareita Helsingissä”. Eli unohdettaisiin aikoinaan syntyneet kuntarajat ja mietittäisiin asiaa asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaalle on aivan sama toteutuuko kanoottiretki Posion tai Kuusamon puolella kuntarajaa.

Ehdotukseni jatkoa varten

Koska kaikki palautuu aina kuitenkin resursseihin, ehdotan nyt muutaman ensiaskeleen yhteistyön lisäämiseksi. Nämä ehdotukset ovat ilmaisia ja voidaan toteuttaa välittömästi jos toimijat niin haluavat.

• Kaikki Suomen matkailustrategiat tehdään samaan aikaan samalle aikajänteelle ja samalla formaatilla. Sisältö saa tietenkin olla kaikilla juuri sellainen kuin haluaa. Väitän, että tämän prosessin kautta yhteistyö voisi kasvaa räjähdysmäisesti. Vertailtavuus kasvaisi huomattavasti ja toimijat löytäisivät synergiaa toistensa strategioista.
• Edelliseen oleellisesti liittyvä asia on tilastointi. Jos kaikki tekee tilastoinnin samaan aikaan ja samalla tutkimusmenetelmällä, vertailtavuus kasvaa. Tilastojen avulla voisi kanavoida myös rahoituksia reilummin. Ja alan lobbaus helpottuisi merkittävästi.
• Uusi EU-rahoituskausi tulee totuttuun tapaan ohjaamaan melko paljon toimenpiteitä. Hankerahaa ei pitäisi myöntää ilman, että hankkeen toimijat suostuvat yhteistyöhön muiden hankkeiden kanssa (myös toimialarajojen yli). Lisäksi kaikista hankkeista pitäisi löytyä yhteisiä elementtejä, jotta ei roiskita sinne tänne. Näitä elementtejä voidaan miettiä vaikkapa Vapaavuoren käynnistämän kärkihankkeen puitteissa.
• Kaikissa toimenpiteissä ja hankkeissa pitää olla yritykset mukana. Jo suunnitteluvaiheessa. Tämä onkin jo ilahduttavasti trendi Suomessa. Yhä useampi matkailualue on perustanut osakeyhtiön tai ry:n jossa päätäntävalta on yrityksillä. Näistä tuoreina esimerkkeinä on mm. Vihti, Salo, Kuopio, Häme ja Länsi-Uusimaa.

Edellä olevat toimenpiteet eivät siis maksa mitään. Toimenpiteiden ei myöskään pitäisi lisätä kenenkään työmäärää – kyse olisi vain ”toimintamallien synkronoinnista”.

Nämä asiat voitaisiin tehdä yhteisellä päätöksellä – vaikkapa Vapaavuoren, Mekin tai Suoman hellällä mahtikäskyllä. Kuka nappaa tästä pallon?

No ei kukaan, tiedetään. Mutta jos sinulla on jotain kommentoitavaa, niin voit tehdä niin alla olevaan laatikkoon. Ja muista tykätä Facebookissa, jotta olet mukana keskustelussa. Tai jos haluat kirjoittaa matkailuyhteistyöstä kokonaisen blogipostauksen, niin ole yhteydessä.

Jukka Punamäki
Kirjoittaja on tämän blogin ylläpitäjä. Juttu on julkaistu alunperin Ikkunapaikka -lehdessä 7.3.2014.

Ajatuksia hakukoneoptimointiyhteistyöstä Suomen matkailussa

Vierailevana kirjoittajana Nina Järveläinen

Elämme globaalissa taloudessa, jossa kilpailu kiristyy ja resurssit pienenevät. Jotta pärjäisimme globaalissa kilpailussa, voisimme yrittää tehdä jotain yhdessä.  Yhteinen tekeminen vaatii luottamusta ja sitoutumista. Yhteinen tekeminen on tiedon jakamista ja yhteen hiileen puhaltamista. Tiedon jakaminen luo uusia ajatuksia ja ideoita, joilla voimme saada etuaseman kansainvälisessä kilpailussa. Jotain siis tarttis yrittää, että pärjäisimme. Koen henkilökohtaisesti, että meidän kannattaisi tehdä yhteistyötä sisällöntuotannossa ja hakukoneoptimoinnissa. Ai miksi?

Linkittämisellä luot verkon ja saat näkyvyyttä

Sähköinen markkinointi on tullut jäädäkseen. Kaikki me tiedämme, että suurin osa verkkosivujemme kävijöistä saapuu hakukone Googlen kautta (ainakin tällä hetkellä ja pitkälle tulevaisuuteen). Hakukoneissa näkyvyyteen vaikuttavat useat eri tekijät, yksi tärkeimmistä tekijöistä on sivustosi suosittelijat eli linkittäjät. Google ei paljasta meille mitkä kaikki asiat vaikuttavat verkkosivun nousemiseen hakukonelistauksessa ensimmäiselle sivuille. Voit vaikka katsoa oman verkkosivusi linkittäjiä kirjoittamalla Googlen hakukenttään seuraavasti: link:www.yrityksesinimi.fi. Google näyttää sinulle osan yrityksistä, jotka linkittävät verkkosivuasi ja ketkä tuovat sinulle mahdollisesti lisää kävijöitä toisen sivun kautta. Kokeile myös kilpailijoittesi osoitteita ja näet, ketkä linkittävät heitä. Voisitko saada kilpailijoitasi linkittävät linkittämään myös omaa verkkosivustoasi? Kannattaa huomioida, että sivuston linkittäjien kannattaa olla samassa aihealueessa.

Vinkki:  Muista myös ”no follow” –attribuutti. Jos tätä on käytetty linkittämisessä, sinulle tästä linkittämisestä ei ole ollut hyötyä.

Otan tässä esimerkiksi vaikka Visit Finlandin. Kuten alla olevasta kuvasta näemme, Visit Finlandin linkittäjiä ovat mm. Kuopion musiikkikeskus, pyöräillen Suomessa, Visit Espoo, Business Oulu, Paasitorni, Helsinki jne.  Näistä linkeistä Visit Finland hyötyy ja ne yritykset, jotka on mainittu Visit Finlandin sivuilla, hyötyvät Visit Finlandista, varsinkin kun se on vahva domain. Vahvan domainin asemaan vaikuttavat sen ikä, sisältö, linkittäjät ja vaikka miten sivuston sisältö näkyy Googlelle sekä moni muu asia.

 
Miten Google näkee sivusi?

Google ei näe samalla tavalla verkkosivua kuin sinä. Google ei näe kunnolla kuvia, ei näe java scriptiä, ei näe frameja jne. Kehitystä varmasti tapahtuu, mutta tilanne on tämä mielestäni tällä hetkellä. Jos olet sijoittanut tekstiä kuviin, ne pitää nimetä kuviin alt-attribuutilla, jotta ne näkyvät Googlelle. Visit Finlandin kohdalla näemme tässä alla kuvana sivustolta kuvakaappauksen, miten me näemme sivuston.

Katsotaanpa miltä sama kohta näyttää, kun Google on tallentanut sen omaan välimuistiinsa (kuva alla).

Vinkki: kun tallennat kuvia ja sijoitat niitä verkkosivuille, tallenna kuva sisällön nimellä eikä esimerkiksi testi1 tai kuva1 tms.

Visit Finland on tehnyt tässä hyvää työtä, että kuvien nimet nousevat näkyviin. Jos olisi ollut vain ”pelkät kuvat”, ne eivät olisi näkyneet lainkaan Googlelle. Jos itse haluat katsoa miten verkkosivusi sisältö näkyy Googlelle, kirjoita Googlen hakukenttään oman yrityksesi nimi. Kun näet hakulistauksessa yrityksesi nimen ja sen alapuolella www-osoitteesi, klikkaa pientä kolmiota www-osoitteen vieressä. Saat näkyviin valikon, joka näyttää sivustosi Googlen välimuistissa. Välimuistissa sivun reunassa näkyy kohta teksti ”tekstimuotoinen versio”. Myös kohta samankaltaisia on mielenkiintoinen, koska voit katsoa mahdollisia kilpailijoitasi ja linkittäjiäsi listauksen kautta.

Jos kuitenkin mietitään, että millä asiakas hakee tietoa, ovatko nuo tuossa Visit Finlandin –sivuilla niitä avainsanoja millä haetaan englanniksi? Luultavammin Visit Finland on tässä tutkinut sanojen osuvuutta kohdemarkkinoiden hakutuloksiin. Yrityksen kannattaisi testata adwordsillä oikeat avainsanat, joita käyttää omassa sisällössään ja käyttää sivuston näkyvyyteen aluksi panoksia hakusanamainontaan kunnes hakukoneoptimointi antaa tulosta.  Oma sijoitusta hakukonetuloksissa kannattaa seurata jatkuvasti.

Tiedämme, että verkkosivujen sisältöjen kannattaa olla laadukkaita ja mielenkiintoisia, jotta niistä tykätään. Sisällölle on paljon erilaisia ohjeistuksia, miten ne näkyvät parhaiten Googlessa. Jos esimerkiksi verkkosivulla sisältö ei kohtaa otsikoiden kanssa, kärsit näkyvyydessäsi. Myös sivustoasi linkittävien tahojen olisi hyvä olla samaa suurta ”avainsanaperhettä”. Ei myöskään kannata kopioida sisältöä vaan aina tehdä siitä uniikkia. Nämä avainsanat tulisi esiintyä mm. otsikoissa kuin verkkosivun nimessäkin. On olemassa sanonta ”Content is King, Context is God”.  Pelkkä hyvä sisältö ei riitä vaan pitää olla oikeata sisältöä oikeassa kontekstissa ja kanavissa.

Tulevaisuuden visio Suomen matkailumarkkinoinnin yhteistyöstä

Mielenkiintoista tässä linkittämisessä ja yhteisessä linjatussa sisällöntuotannossa on se, että voisimme saada siitä kilpailuetua. Jos rakentaisimme Suomen katoksi ”hämähäkin verkon” hakukoneoptimoinnilla, jossa olisi tietyt verkostoitumisstandardit sähköiseen markkinointiin matkailussa (tai muillakin aloilla), voisimme nousta hakumaailmassa yhdessä sovituilla avainsanoilla aina luonnollisissa hauissa Googlessa ensimmäiseksi tai ainakin etusivulle (ensimmäisten 10 joukkoon). Verkon rakentaminen vaatisi kaikkien sitoutumista yhteisiin standardeihin ja markkinointilinjauksiin sekä jokaisen omaa työtä oman verkkosivustonsa kanssa. Tarvitsisimme vahvoja hub-domaineja kuten MEK ja alueorganisaatiot linkittämään yritysten verkkosivuja oikeilla termeillä ja sisällöillä. Saman aiheinen sisältö tukisi toisiaan. On kuitenkin huomioitava, että linkkejäkään ei saa olla liikaa. Jos rakennat verkkosivuasi kuluttajan näkökulmasta, olet oikealla linjalla. Älä yritä kikkailla liikaa.

Kun päälle sisältöjen kehittämiseen lisättäisiin vielä vahva hakusanamainonta ja ohjaukset sisältöä vastaaviin kanaviin, olisi hienoa. Tämä ei tietenkään pelasta meitä vielä, jos verkossa ostaminen ei ole kunnossa. Asiakas kun ei jaksa kauaa sivustolla pyöriä, jos ei ns. call-to-action –nappulat ovat kadoksissa. Näillä tarkoitetaan asiakkaalle ohjattua toimintoa verkkosivuilla, kuten ostamisen mahdollisuus, uutiskirjeen tilaaminen tms. Muistathan vielä, että ne kannattaa olla heti sivulla näkyvissä, jotta ei tarvitse erikseen skrollata alas sivustolla. Tee asiat helpoksi kuluttajalle.

Olisiko tässä tilausta uudelle ”tonni”-ohjelmalle vrt. laatutonni. Vaikka sisältötonni? Vai sisältyisikö tämä osio laatutonniin? Tavoitteena olisi saada mahdollisimman moni Suomen matkailuyritys parantamaan omien verkkosivujensa hakukoneoptimointia, sisältöjä sekä käymään yhdessä lävitse alueorganisaation kanssa linkitettävät yhteiset avainsanat.

Upeaa jos koko Suomi olisi tulevaisuudessa vielä vahvemmin linkittynyt toisiinsa ja tukisivat toisiaan yhteisellä verkkosisältömarkkinoinnilla.

Toivottavasti tästä kehkeytyisi jotain… jossain… J Olisin mielelläni mukana tämän asian kehittämisessä.

Nina Järveläinen

Kirjoittaja on pitkän linjan matkailuammattilainen joka työskentelee tällä hetkellä Uudenmaan liitossa. Nina on keskittynyt viime aikoina matkailun ja sähköisen liiketoiminnan kytköksiin sekä alueyhteistyön kehittämiseen. Nina on kertynyt lähes 20 vuoden aikana matkailualan työkokemusta matkailijaneuvonnasta, matkatoimistosta, hotelli- ja ravintolapuolelta, matkailun kehitystehtävistä, matkailuhankevalmisteluista, matkailuprojektien vetämisestä kuin sähköisen liiketoiminnan opettamisesta. Ikuisena opiskelijana, opiskelee Nina tälläkin hetkellä työn ohessa Itä-Suomen Yliopistossa.
Verkostoidu Ninan kanssa LinkedInissä

Matkailun yhteistyö Suomessa

Matkailu elää historiallista aikaa. Kasvu on ollut voimakasta ja poliitikot ovat vihdoin huomaamassa matkailun erittäin merkittävät taloudelliset vaikutukset. Keskeinen ongelma on sen hajanaisuus - Suomen matkailuala muodostuu 27 000 yrityksestä. Suurin osa näistä pieniä tai keskisuuria. Näin hajanaisen joukon kesken yhteistyön rakentaminen on haastavaa ja kilpailu asiakkaista kovaa.

Matkailu kasvaa globaalisti hurjaa vauhtia. Samalla kuitenkin myös kilpailu. Jos Suomi haluaa osansa (ja mielummin paljon kilpailijoita enemmän) matkailijoista, pitää markkinoinnin ja myynnin saralla siirtyä lyhytjänteisestä ja pienestä piperryksestä laajaan ja vaikuttavaan yhteistyöhön.

Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Siksi tässä blogissa käsitellään tätä aihetta.